Ennen iltaa

Jonain päivänä
maitopurkin teksti
muuttuu mitättömän pieneksi
Lääkärin numero
painuu mieleen
mutta puhelu menee pieleen
sormet eivät osu oikeaan

Aamukahvin pinnalle
nousee pieniä renkaita
Käsi tärisee ja
kahvi läikkyy
keltaiselle kaitaliinalle
sille kauneimmalle

Seuraavaa bussia on odoteltava
askel ei ehdi ensimmäiseen
Ja kuski huokaa
katsoo kärsimättömänä
kun viissenttiset kootaan yhteen
– Antaa olla
on jo kiire jatkaa

Ja kiire onkin
kaikella, kaikilla
Päivät liukuvat ohi
Muistot laimenevat
vaimenevat, pakenevat

Heinäsirkatkaan
eivät enää siritä